Räisälä



Räisälä on entinen Suomen kunta Karjalan Kannaksella Neuvostoliitolle luovutetulla alueella. Pinta-ala ilman vesistöjä oli 403 km2, viljeltyä maata 10000 hehtaaria ja metsää 26000 hehtaaria. Asukkaita oli ennen sotia 8 000. Pitäjässä oli kyliä 38 ja kansakouluja 14 sekä kansanopisto. Naapuripitäjiä olivat pohjoisessa Kaukola, koillisessa Käkisalmen mlk, idässä Pyhäjärvi, kaakossa Sakkola, etelässä Vuoksela, lännessä Vuoksenranta ja luoteessa Kirvu.

Räisälä oli kuuluisa luonnonkauneudestaan. Vuoksen vesistö halkaisi pitäjän etelästä pohjoiseen. Helisevän järvi ja Killatsun Niskajärvi halkoivat pitäjää länsi ja luoteispuolelta. Ivaskan hovi sekä Räisälän kartano, saha, mylly ja sähkölaitos sekä Tiurin vehnämylly olivat merkittävimmät tuotantolaitokset.

Räisälä oli maatalouspitäjä, joka tunnettiin myös hyvistä hevosistaan. Urheiluseura Räisälän Pamaus tunnettiin mm. yleisurheilijoistaan ja hiihtäjistään. Nuorisoseuroja toimi useassa eri kylässä sekä muutama Työväenyhdistys. Räisälässä oli Raittiusyhdistys, Marttayhdistys, Suojeluskunta ja Lotta Svärd-yhdistykset.

Räisälän luterilainen seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1635, jolloin seurakunnassa oli oman kirkkoherran. Kivikaudelta lähtien Räisälä oli koko Karjalan tiheimmin asuttua seutua, siitä on todisteena ne lukuisat arkeologiset kaivaukset Räisälän alueella. Tiurinlinna rakennettiin 1300-luvun alussa saarelle Vuoksen kapeimpaan kohtaan Räisälän pitäjään.

Räisälän kylät:
Alhotoja, Humalainen, Humalanpelto, Hytinlahti, Härskeensaari, Ivaskanmäki (Ivaska), Karkola, Kiisanlahti, Kivipelto, Kökkölä, Köninginmäki, Lammasmäki, Lamminautio, Lohikallio, Lokinanpelto, Luotsanlahti, Läheniemi, Makkola, Muonola, Myllypelto (asema), Neitsytkallio, Näpinlahti, Pataksela, Piiskonmäki, Putoria, Rautakopra, Räisälä (kirkonkylä), Sakkali, Siirlahti, Sutkenlahti, Särkisalo, Tarhala, Tekemälahti, Tiittala, Timoskala, Tiuri, Tiurinmäki, Unnunkoski, Virtelä.

Nykyisin entisen Räisälän kunnan alue kuuluu Leningradin alueen Käkisalmen piiriin. Räisälän kirkonkylän nimi on ollut vuodesta 1948 lähtien Melnikovo. Nimi on annettu heinäkuussa 1941 Räisälässä kaatuneen 265. NKVD-Rykmentin sotamiehen S.A. Melnikovin muistoksi. Entisen kunnan alue jakaantuu pääasiassa Räisälän (Melnikovo), Kaukolan (Stepanjanskoje) ja Norsjoen (Larionovo) kunnallishallintoalueisiin, jotka kuuluvat Käkisalmen piiriin.




Räisälä-viiri

Pitäjäjuhlien yhteydessä Helsingissä vuonna 1966 ratkaistiin Räisälä-viirin suunnittelukilpailu. Järjestetyssä äänestyksessä kokosi suurimman äänimäärän taiteilija Armas Lähteenkorvan ehdotus "Hovinsaaaren risti". Tämän aiheen mukaan oli jo aikaisemmin valmistettu Pääkaupungin Räisäläiset r.y:n lippu, joka näin äänestettiin kaikkien räisäläisten yhteiseksi symboliksi. Räisäläisen Säätiön toimesta on yli neljän vuosikymmenen aikana valmistettu ja myyty satoja Räisälä-viirejä.

Viirin heraldinen selostus: Mustassa kentässä punainen sakarakorkoinen lakio ja punainen aaltokoroinen tyviö. Kuviona kultainen Hovinsaaren risti. Ideatausta: Sakarakoro on linnaa tarkoittavana kuvaamassa Tiurin muinaislinnaa Räisälässä. Aaltokoro tarkoittaa Vuoksea. Hovinsaaren risti Räisälälle tunnusomaisena koristekuviona ilmentämässä muinaisajoista periytyvää kulttuuria. Väreinä luovutettua aluetta yhdistävänä Karjalan puna-musta sekä kulta.



sivun alkuun