Karjalan Kannaksen historiaa
Jääkauden jälkeen n. 10 000 vuotta sitten, tulivat ensimmäiset asukkaat Karjalan kannakselle. Sitä ei tiedetä mistä he tulivat ja keitä he olivat. Asukkaiden pääelinkeinona oli metsästys ja kalastus.
Kivikausi
Vuoksen viljaville rannoille saapuivat ensimmäiset maanviljelijät ja karjankasvattajat pian Laatokan laskun jälkeen. Tällöin elämisen edellytykset paranivat, kun ei oltu yksin metsästyksen ja kalastuksen varassa. Samalla käden taidot kasvoivat, alkeelliset hirsirakennukset ja saviastioiden tekotaito.
Pronssikausi
On se käsitys, ettei Räisälässä ei paljon ihmisiä asunut pronssikaudella. Tähän viittaa se, ettei muinaislöytöjö prossikaudelta ole paljoa löytynyt.
Rautakausi
Rautakaudella Kannas ja myöskin Räisälä nousi uuteen kukoistukseen. Alueella oli järviä, joista sai järvimalmia. Rautahyttejä ja sulattoja nousi monen järven rannalle. Raudan yleistyäessä alkoi maanviljelys jälleen kehittyä. Karjalan nousukausi oli 900 -1200 luvuilla, jolloin se oli Euroopan suurimpia raudantuottajia.
Sotaisat vuodet
Muinaisen karjalan kohtaloksi koitui maantiede, Karjalan sijainti kahden suuremman kansakunnan välissä (Ruotsi ja Novgorod). Sota kulki Karjalan yli milloin idän milloin lännen joukkojen voimin. Pisimpään rauhan-aikaa on kestänyt reilu 100 vuotta.
Tiivistelmä Kannaksen tapahtumista:
- Heimosodat - Karjala joutui Ruotsalaisetn haltuun 1293 jälkeen. Käkisalmi ja Tiurin linna jäi vielä karjalaisille.
- 1323 Pähkinäsaaren rauha, jolloin Kannas jaettiin kahtia. Länsiosa kuului Ruotsille ja itäosa Novgorodille.
- 1323-1617 Kannaksella asuu karjalaisia. Etelä ja länsi kannas kuuluu Ruotsi-Suomelle; pohjoinen Kannas Novgorodille. Tiurinlinna tuhoutui 1411 ruotsalaisten toimesta.
- 1617-1710 Ruotsin suurvalta aikaa. Koko Kannas ja Inkeri (nyk. Pietarin alue) kuuluu Ruotsille. Kannaksen ja Inkerin asukkaat ovat suomalaisia. Sota 1656-58 aiheutti sen, että suuri joukko ortodokseja muutti pois Kannakselta.
- 1710-1721 Suuren pohjan sodan aikana Venäjä valloitti Viipurin 1710. Koko Kannas oli Venänäisten miehittämä.
- 1721-1809 Venäjän uuden pääkaupungin Pietarin vaikutus lisääntyi Kannaksella ja se loi uusia kauppa- ja työmahdollisuuksia. Kannakselle syntyi moneen pitäjään lahjoutusmaahoveja, jotka köyhdyttivät paikallista väestöä.
- 1809-1917 Autonomian aikana Kannas kuului Suomen suuriruhtinaskuntaan. Tämä oli kasvun aikaa, rakennettiin paljon julkisia kohteita. Vuosisadan lopulla sortovuodet. Kansan sivistystaso kohosi, myös lahjoitusmaiden maat palautettiin.
- 1917-1920 Suomen itsenäistyminen, sisällissota ja Tarton rauha 14.10.1920. Rauhassa vahvistetaan Kannaksen kuuluminen itsenäiseen Suomeen. Raja sulkeutui ja se vaikutti elinkeinoihin > kauppa tyrehtyi ja halvan viljan saanti loppui.
- 1920-1940 Torppien itsenäistyminen, asutustilojen synty ja raivauspalkkiot saivat aikaan sen, että peltoala kasvoi nopeasti. Omavaraisuus saavutettiin pian ja viljan alituotanto kääntyi ylituotannoksi.
- 1940-1941 Välirauhan aika. Kannas oli Neuvostoliiton miehittämä ja oli osana Karjalais-Suomalaista liittotasavaltaa.
- 1941-1944 Kannas liitetään Suomeen. Tämä tapahtuu presidentti Risto Rytin julistuksella 6.12.1941. Alkaa kiivas jälleen rakennus ja paikkojen kunnostus.
- 1944-1947 Neuvostoliitto on Kannaksen miehittämänä. Pariisin rauhansopimus 10.2.1947 vahvistaa, että Suomi joutuu luopumaan Kannaksesta.
- 1947-1991 Kannas on osana Neuvostoliittoa.
- 1991- Kannas kuuluu Venäjän Federaation Leningradin alueeseen; paitsi Terijoen eteläosa sekä Vammelsuun ja Metsäkylän kyliä, jotka kuuluvat Pietarin kaupungin alueeseen.