Räisäläiset - sijoittuminen nykysuomeen
Maahankintalain 5.5.1945 mukaan määrättiin Räisäläisten sijoitusalueiksi Satakunnasta seuraavat yksitoista kuntaa: Kokemäki, Köyliö, Kiukainen, Eura, Eurajoki, Säkylä, Honkilahti, Lappi, Harjavalta, Rauman mlk, ja Rauman kaupunki. Vuoden 1947 alusta saatiin Hinnerjoen kunta lisäalueeksi ja alueita Nakkilan kunnan Leistilän järvialueelta. Kun nämäkään eivät riittäneet, niin maaliskuussa 1947 siirrettiin 240 perhettä: Humppilan, Kylmäkosken, Jokioisten, Kosken, Marttilan, Perttelin, Angelniemen, Ypäjän, Kuusjoen ja Halikon kuntiin.
Pääsijoitusalueella Satakunnassa muodostettiin pika-asutus- tai maahankintalain nojalla siirtoväelle asutustiloja seuraavasti:
| Kunta | 0-0,5 | 0,5-2 | 2-5 | 5-10 | 10-15 | 15-20 | yli 20 | tiloja yht. | peltoa yht. |
| ha | ha | ha | ha | ha | ha | ha | ha | ha | |
| Eura | 5 | 17 | 31 | 34 | 15 | 2 | 104 | 584 | |
| Eurajoki | 1 | 7 | 3 | 16 | 11 | 3 | 1 | 42 | 324 |
| Harjavalta | 4 | 7 | 9 | 21 | 11 | 3 | 1 | 56 | 399 |
| Hinnerjoki | 2 | 6 | 3 | 1 | 12 | 100 | |||
| Honkilahti | 4 | 9 | 2 | 15 | 104 | ||||
| Kiukainen | 2 | 5 | 15 | 31 | 17 | 1 | 71 | 519 | |
| Kokemäki | 2 | 17 | 29 | 86 | 48 | 4 | 2 | 188 | 1445 |
| Köyliö | 5 | 14 | 43 | 29 | 3 | 2 | 96 | 814 | |
| Lappi TL | 2 | 1 | 1 | 6 | 1 | 11 | 62 | ||
| Nakkila | 5 | 12 | 29 | 67 | 69 | 14 | 4 | 200 | 1767 |
| Rauma | 5 | 5 | 3 | 7 | 1 | 21 | 73 | ||
| Rauma mlk | 6 | 4 | 8 | 2 | 20 | 103 | |||
| Säkylä | 2 | 6 | 14 | 9 | 1 | 32 | 250 |
Räisäläisiä lähti evakkoon lähes 8000 henkiä. Heidän lopulliseksi pääsijoitusalueeksi muodostui Satakunta sekä lisäalueeksi muutama kunta Salon ympäristöstä ja lounaisesta Hämeenstä. Yhteensä räisäläisille muodostettiin tiloja yli 20 kuntaan. Seuraava taulukko kuvaa syntyperäisten räisäläisten asuinpaikkoja vuosina 1971 ja 1990.
| Kunnissa räisäläisiä | v.1971 | v.1990 |
| Uudenmaan lääni | 928 | 606 |
| Turun ja Porin lääni | 2699 | 1789 |
| Hämeen lääni | 822 | 582 |
| Kymeen lääni | 379 | 219 |
| Mikkelin lääni | 144 | 84 |
| Kuopion lääni | 47 | 26 |
| Pohjoin-Karjalan lääni | 51 | 26 |
| Keski-Suomen lääni | 143 | 89 |
| Vaasan lääni | 208 | 143 |
| Oulun lääni | 91 | 71 |
| Lapin lääni | 59 | 23 |
| Koko maa | 5571 | 3658 |
Räisäläisten uudet kotikunnat
- Eura
660 räisäläistä evakkoa asettui Euraan. Useimmat olivat lähtöisin Särkisalosta ja Ivaskasta. Syntyi 77 viljelys- ja asuntoviljelystilaa, keskimäärin viiden hehtaarin kokoisina. - Eurajoki
Eurajoen räisäläisistä suurin osa oli Hytinlahdesta (211 henkiä) ja Siirlahdesta (47). Yhteensä räisäläisiä asettui Eurajoella 350. Eurajoelle muodostettiin 39 maahankintalain mukaista siirtoväen hallintasopimustilaa. Asuntoviljelystiloja muodostettiin kolme ja pieniä asuntotiloja syntyi seitsemän. - Harjavalta
Harjavaltaan muutti karjalaista siirtoväkeä sankoin joukoin peräti 45 luovutetun alueen kunnasta. Räisäläisiä yli kahden sadan. - Hinnerjoki
Hinnerjoelle sijoittui noin 85 räisäläistä. Pian määrä kuitenkin väheni, kun osa nuorista lähti opintielle ja osa siirtyi työnhakuun muille paikkakunnille. - Honkilahti
Noin 80 räisäläistä - entisestä Muonolasta, Kiisanlahdesta ja Patakselasta - asettui asumaan evakkomatkan jälkeen Honkilahteen. Syntyi yhteensä 17 tilaa kooltaan 2-80 hehtaaria. - Kiukainen
Noin 350 räisäläistä evakkoa sijoittui Kiukaisiin. Heitä olivat Timoskan ja Unnunkosken koulupiirin asukkaat, johon kuului Tekemälahden laaja kyläkunta. Asuntoviljelys- ja viljelystiloja tuli noin 58 kappaletta. - Kokemäki
Kokemäelle tuli siirtokarjalasia noin 2200, josta suurin osa oli räisäläisiä. Tuomaalan kylään muodostui suurin yhtenäinen karjalaisalue, kokonainen kylä monine satoine räisäläisasukkaineen Tuomaalan kylä. - Koski TL
Räisäläisiä asettui Koskelle 15 perhettä. - Köyliö
Valtaosa Köyliön noin 700 evakoista olivat kotoisin Räisälän Tiurista. He perustivat 1947 Lallinmaan Osuuskaupan , jolla oli pian kattava myymäläverkko kautta pitäjän. - Laitila
Räisäläisiä asutettiin Laitilaan kolme perhettä. - Lappi TL
Lapin kuntaan asettui vakinaisesti asumaan noin 90 räisäläistä, jotka olivat lähtöisin pääasissa Humalaisista, Myllypellolta ja Särkisalosta. Tiloja muodostettiin kaikkiaan 17, joista 10 oli ostettu vapaaehtoisella kaupalla. - Lounais-Häme
Kylmäkoskelle sijoittui noin 15 räisäläisperhettä, naapurikuntaan Urjalaan kymmenkunta perhettä, eniten entisiä Särkisalolaisia. Myös Humppilaan asettui muutamia räsisäläisperheitä. Tiloilla oli 10-15 hehtaaria peltoa, saman verran metsää. Ypäjällä löysi uuden kotiseudun 15 räisäläisperhettä, kaikki Tiurin kylästä. - Marttila
Maahankintalain toimeenpanon yhteydessä siirrettiin Marttilan kuntaan toistakymmentä räisäläistä perhettä. Suurin osa perheistä oli kotoisin Humalaisten kylästä. - Nakkila
Räisälästä siirtyi Nakkilan kuntaan 56 perhettä, joissa oli yhteensä 246 henkeä. Väkeä oli monesta Räisälän kylästä: Hytinlahdesta, Lammasmäeltä, Makkolasta, Myllypellolta, Tiurista, Kivipellolta ja kirkonkylästä. - Rauma
Suurin osa Rauman räisäläisistä tuli Myllypellon ja Särkisalon kylistä. Maalaiskunnan puolelle muodostui noin 30 viljelystilaa eri kyliin Rauman ympärille. - Säkylä
Siirtoväen muodostivat pääasiassa Räisälän Särkisalon kylän asukkaat, joita oli noin 270. - Varsinais-Suomi
Varsinais-Suomi ei kuulunut räisäläisten sijoittumisalueisiin. Kuitenkin sijoittumistoiminnan loppuvaiheessa mm. Pertteliin, Halikkoon ja Angelniemelle sijoitettiin räisäläisiä maansaantiin oiketettuja perheitä. Myös vapaaehtoisin maakaupoin sijoittui räisäläisiä hajalleen pitkin maakuntaa.
Lähteenä käytetty Räisälän historia II ja III kirjoja.
Räisäläisten sopeutuminen uusin oloihin
Siirtokarjalaisilta löytyi uskomatonta kestävyyttä, rohkeutta ja sopetumiskykyä. Siirtoväen vastaanottajilla oli uhrimieltä vaikeimpina aikoina ja miten koko suomalainen yhteiskunta pystyi ratkaisemaan näin mittavat vaikeudet.
Seuraavassa on seitsemän tarinaa Räisäläisten sopeutumiesta Köyliöön. Tarinoiden henkilöt kuuluvat Elias Haikosen sukukirjaan. Suluissa olevat talonnumerot löytyvät tämän sivuston asukasluettelosta 1939-1944.- Marja-Liisa Nurmi - Räisälän tyttö sopeutui hyvin Köyliöön.
tarina-1
(Asukasluettelon talo nro H156 VILPPOLA) - Pentti Haikonen - Hyvien naapurien ansiosta kotouduimme nopeasti.
tarina-2
(Asukasluettelon talo nro Cb4 HAKAMÄKI) - Henrik Haikonen - Asetuimme kahteen kertaan Yttilään.
tarina-3
(Asukasluettelon talo nro D205 Marttilaist) - Eila Rouhiainen os. Määttänen - Lapset taluttivat karjaa viikkokausia.
tarina-4
(Asukasluettelon talo nro B55 YLIAHO) - Ilmi Teperi os. Viipuri - Evakot rakensivat talonsa talkootyöllä.
tarina-5
(Asukasluettelon talo nro H190 SALO-KIURULA) - Erkki Karhinen - Onnistuimme saamaan järvenrantatilan.
tarina-6
(Asukasluettelon talo nro H138 MÄNTYLÄ) - Arvo Ravantti - Menetin kolme sisartani Elisenvaaran pommituksessa.
tarina-7
(Asukasluettelon talo nro H5 AROMÄKI)
Tarinat on lainattu Köyliö-seuran julkaisemasta kirjasta Köyliist... LÄNTEEN. Köyliö-seurasta ja Köyliist-kirjoista löytyy tietoa linkistä: Köyliö-seura.
Räisälässä syntyneet nykyisen asuinkunnan mukaan
Listassa on paikkakunnat, joissa on 10 tai enemmän Räisäläisiä 31.12.2010. Yhteensä heitä on 1659.Akaa 15 Laitila 13 Espoo 36 Lappeenranta 24 Eura 110 Nakkila 19 Eurajoki 28 Oulu 16 Harjavalta 85 Pori 67 Helsinki 115 Raisio 10 Hollola 11 Rauma 106 Hyvinkää 17 Salo 58 Hämeenlinna 23 Sastamala 15 Imatra 11 Seinäjoki 11 Jyväskylä 14 Säkylä 26 Järvenpää 12 Tampere 61 Kokemäki 102 Turku 50 Kouvola 26 Ulvila 24 Köyliö 50 Uusikaupunki 11 Lahti 27 Vantaa 41
Lähde: Tilastokeskus v.2011
Siirtoväen muistomitali
Siirtoväen muistomitalia kannetaan karjalaisjuhlissa, kunniakäynneillä ja isänmaallisissa tilaisuuksissa siirtokarjalaisia yhdistävänä tunnusmerkkinä. Mitalin saantiin ovat oikeutetut luovutetulta alueelta pois siirtymään joutuneet henkilöt, joiden kotipaikka oli talvisodan alkaessa 30.11.1939 tai jatkosodan aikana vuosina 1941–44 mainitulla alueella. Mitalin ovat oikeutetut lunastamaan edesmenneitten vanhempiensa muistoksi myös heidän lapsensa. Siirtoväen muistomitaliin kuuluu saajan nimellä varustettu kunniakirja.
Mitalin on suunnitellut karjalainen herald. taiteilija Gustaf von Numers ja sen omistuskirjan karjalainen taiteilija Eka Lainio. Mitalia jakaa Karjalan Liitto ja sen ensimmäinen yleinen jako tapahtui karjalaisjärjestöjen toimeenpanemissa talvisodan alkamisen 30-vuotismuisto-tilaisuuksissa marraskuun 30. päivänä 1969.