Sukutarinat
Tälle sivulle kerätään sukutarinoita Elias Haikosen sukukirjaan kuuluvista henkilöistä, perheistä ja taloista. Jos hallussasi on tarinoita, kuvia tai itse kirjoitettuja juttuja niin näillä sivulla ne voidaan julkaista.
Räisälän kylät:
Härskeensaari
- Petter (Pekka) Haikonen kuvaa RantaHaikosen talossa asuneiden ihmisten elämää ja kohtaloita 1830-luvulta 1920-luvulle. Teksti on kopioitu sanatarkasti kirjoittajan alkuperäisestä mustasta vihosta, jonka hän on kirjoittanut v. 1913 ja 1929. (Asukasluettelon talo nro B162 RANTALA)
Kertomus RantaHaikosen talosta ja sen asukkaista - Pien Heikki eli tarina Härskeensaaren Haikosten erään sisarussarjan nuorimmaisesta. Heikki eli Räisälässä vuosina 1889-1942. Kertomus on lainattu kirjasta: Unnunkoski, kylä Vuoksen varrella ja sen on kirjoittanut Aili Vatilahti os. Haikonen. (Asukasluettelon talo nro B213 LAMPELA "Töllin Mäen Pekkolaiset")
Pien Heikki - Martin Jussi eli tarina "vanhasta pojasta", joka yksin hoiti tilaa Härskeensaarella. Hän oli oikealta nimelta Juho Martinp. Matikka ja hänen äitinsä oli Katri Matint. os. Haikonen. Kertomus on lainattu kirjasta: Unnunkoski, kylä Vuoksen varrella ja sen on kirjoittanut Aili Vatilahti os. Haikonen. (Asukasluettelon talo nro B209 KOIVUNIEMI)
Martin Jussi - Aili Vatilahti os. Haikonen muistelee lapsuuttaan, nuoruuttaan ja kylän elämää Härskeensaarella vuosina 1916-1944. (Asukasluettelon talo nro B213 LAMPELA "Töllin Mäen Pekkolaiset")
Muistojen sirpaleita elämäni varrelta - Aili Vatinlahti os. Haikonen muistelee evakkoonlähtöä Härskeensaarelta vuonna 1944. Kertomus on julkaistu Räisäläinen lehdessä 2000 nro 2. (Asukasluettelon talo nro B213 LAMPELA "Töllin Mäen Pekkolaiset")
Evakkotaipaleelle - Matti Haikonen syntyi Härskeensaaren kylässä Pekka ja Anna Haikosen perheeseen v.1919. Hänen pitkä elämänsä päättyi Leivonmäellä v.2011. Muistokirjoituksen on laatinut Matin sisaren poika Veikko Vesamala. (Asukasluettelon talo nro B213 LAMPELA "Töllin Mäen Pekkolaiset")
Matti Haikonen - Alli Uusitalo os. Kaasalainen muistelee talvisodan aikaa Unnunkoskella ja evakkomatkaa Kauhajoelle. Kertomus on lainattu kirjasta: Unnunkoski, kylä Vuoksen varrella. (Asukasluettelon talo nro B359 KAASALA)
Minun talvisotani - Lempi Suutari muistelee sukunsa elämää Räisälässä. Hänen vanhempansa Antti Puukka ja Maria os. Matikka omistivat Puukkala nimisen tilan, joka oli saman suvun hallinnassa vuodesta 1622 lähtien. Kertomus on lainattu kirjasta: Koulupiirimme Kivipelto.(Asukasluettelon talo nro B165 PUUKKALA)
Puukka - Eino Rappe oli 6 vuotias, kun sisällissota käytiin Suomessa 1918. Kirjoitus on julkaistu Räisäläinen lehdessä 1993 nro2. (Asukasluettelon talo nro Ce11)
Lapsen muistoja vuodelta 1918 - Kahden räisäläisen orpopojan kerjuureissu tapahtui Räisälässä helmikuussa 1923. Eino Rapen kirjoitus on julkaistu Räisäläinen lehdessä 1992 nro2. (Asukasluettelon talo nro Ce11)
Kerjuulla - Juho Suutarin ja Iida os. Poskiparran viidestä lapsesta toisena syntyi Niilo Antero. Kauppaneuvos Niilo Seljannin tarina Kivipellolta Räisälän kansanopiston kokoelmien pelastajaksi v.2010. (Asukasluettelon talo nro B171 MARTTILA)
Niilo Seljanti - Pessin perheen evakkotaival talvisodasta 2000-luvulle. Eevi Salosen kirjoitus on julkaistu Räisäläinen lehdessä 2002 nro1. (Asukasluettelon talo nro Cd2)
Pessin perheen evakkotie - Lapsuusmuistoja Karjalasta vuosisadan vaihteesta lähtien. Juho Suutarin kirjoitus on julkaistu Räisäläinen lehdessä 1964 nro3. Sama kertomus on lainattu kirjasta: Koulupiirimme Kivipelto. (Asukasluettelon talo nro Cf2 NOTKOLA)
Lapsuusmuistoja Karjalasta - Hannu Suutarin muistoja jatkosodan ajalta, jolloin nuorten poikien mielenkiinto kohdistui sotatavaroihin metsässä. Kertomus on lainattu kirjasta: Koulupiirimme Kivipelto. (Asukasluettelon talo nro Cc9 PELTOLA)
Isojen poikien sotaisat leikit - Sirkka Punkka os. Suutari muistelee evakkoon lähtöä 1944 ja vielä kerran kotona käyntiä. Kertomus on lainattu kirjasta: Koulupiirimme Kivipelto. (Asukasluettelon talo nro Cc9 PELTOLA)
Sotapojan kyydissä käymään kotona - Armas poskiparran perheen evakkoon lähtö ja lopullinen sijoittuminen Kokemäelle. Kertomus on lainattu kirjasta: Koulupiirimme Kivipelto. (Asukasluettelon talo nro Cd20 KORVENMÄKI)
Poskiparran evakkomatka - Ivaskanmäen / Marilanmäen kylän ja Marilan suvun kehittyminen vuodesta 1724. Kirjoitus on lainattu kirjasta: Terveisiä Räisälästä ja sen on kirjoittanut Arvi Marila. (Asukasluettelon talo nro A8 VARTIOSUOJA)
Marilan suku - Er.P 6 oli karjalainen pataljoona, jonka miehet joutuivat talvisodassa puolustamaan isänmaataan omilla kotikonnuillaan, ensin suojajoukkoina Raudussa ja Kiviniemessä, sitten Keljan verisessä vastahyökkäyksessä ja Taipaleen Kirvesmäen tulihelvetissä. Tämä tarina kuvaa Keljan taistelun etulinjan tapahtumia, jossa Raikas Marila haavoittui ja Reino Marila kaatui.
Kirjoitus on julkaistu Räisäläinen lehdessä 1997 nro4. (Asukasluettelon talo nro Cb6 HEIKKILÄ)
Keljan taistelun etulinjassa - Laina ja Eero Marila iskivät kuokkansa Keski-Suomen turpeeseen Suolahdessa. Työ oli raskasta ja he rivasivat omin käsi 1954-1968 peltoa tilalleen yli 7 ha. Kirjoitus on julkaistu Räisäläinen lehdessä 1985 nro4. (Asukasluettelon talo nro Ca13 TALLIMIEHEN ASUNTO)
Marilan tarina - Suutarin Alpon runo Juhannusruusu sekä tarinaa Alpon kotitilasta ennen ja nyt. Alpon suvun varhaisimmat tiedot ovat 1600-luvulta Unnunkoskelta. Kirjoitus on julkaistu Räisäläinen lehdessä 1999 nro2. (Asukasluettelon talo nro Ci7)
Suutarin Alpon pihalla kasvaa kaunis … - Vappu Junkkari ja Arvo Sallinen vihittiin 3.3.1940 Räisälässä. Tämän jälkeen Vappu joutui lähtemään kahdesti evakkoon kotiseudultaan. Kirjoitus on julkaistu Räisäläinen lehdessä 1989 nro1. (Asukasluettelon talo nro B351 ja B354)
Vappu Juhontyttären evakkomatkat - Särkisalon Haikoset - Pokkisia ja Haikosia oli melkein kylän joka kulmalla. Haikoset ovat muistin aikana tulleet eri pitäjistä eivätkä aivan tuoreeltaan ole sukua toisilleen. Ajan saatossa on moni Särkisalon talo saanut avioliittojen kautta kytkennän myös Härkeensaaren Haikosiin. Liitteenä oleva kertomus Särkisalon Haikoset on lainattu Särkisalo -kirjasta.
Särkisalon Haikoset - Lapsi ja sota-aika. Pentti Rantalainen muistelee vuoden 1942 tapahtumia, jolloin hän oli yhdeksän vuotias. Kertomus on lainattu kirjasta: Välillä kotona Särkisalossa. (Asukasluettelon talo nro D40)
Kuului kova pamaus - Sotaveteraani Reino Haikosen runoja ja sotamuistoja. Kertomus on lainattu julkaisusta: 50 vuotta - 50 tarinaa, Sotainvalidien Veljesliiton Keravan Seudun osasto ry 1953-2003. (Asukasluettelon talo nro D118 Ranta-Haikoset)
Runoja ja Rähinää - Sota-ajan kirjeet kertovat - Vatkan perheen kallis uhri Isänmaalle. Kirjeet on julkaistu Räisäläinen lehdessä 2000 nro 1. (Asukasluettelon talo nro D77)
Kallis uhri Isänmaalle - Varpu Kähönen eli lähes 104 vuoden vanhaksi (1888-1982). Hänen täyttäessä 100 vuotta tehtiin paikalliseen Hyvinkään uutisiin kirjoitus. Tämä kertomus on julkaistu Räisäläinen lehdessä 1988 nro3. (Asukasluettelon talo nro D13)
Räisälän vanhin - Herman Haikosen perilliset kävivät ensimmäistä kertaa synnyinseudullaan 46 vuoden jälkeen vuonna 1990. Kertomus on julkaistu Räisäläinen lehdessä 1993 nro1. (Asukasluettelon talo nro D133)
Kotona Räisälän Särkisalossa - Hilja ja Toivo Nikki molemmat särkisalolaisia, lähtivät nuorina Amerikkaan vuonna 1923. Kesällä 2011 heidän jälkeläisiä tuli ensi kertaan Suomeen juuriaan katsomaan. Kirjoitus on julkaistu Räisäläinen lehdessä 2011 nro3.
Amerikanräisäläisiä vieraita - Toivo Haikonen täytti 13 vuotta samana päivänä kun talvisota syttyi. Kirjoituksessa hän muistelee sotavuosia 1939 - 1945. Kirjoitus on julkaistu Räisäläinen lehdessä 2006 nro4. (Asukasluettelon talo nro D92)
Särkisalon pojan muisteloita - Kertomus Aate Javanaisen viimeisestä lomasta, kaatumisesta ja surusanomasta kotiväelle. Tekstin on kirjoittanut Aki Javanainen ja se on julkaistu Räisäläinen lehdessä 1994 nro3.(Asukasluettelon talo nro B74 KÄKÖNEN)
Surusanoma Kannakselta - Aini Alho os. Ollaranta ent. Suutari muistelee lapsuuden aikoja 1920-luvun loppupuolelta - aina viimeiseen lähtöön Hytinlahdesta. Aini Alhon muistelun pohjalta kirjannut nuorempi sisar Leena Reunanen. Kertomus on lainattu kirjasta: Hytinlahti Kylä muistoissamme. (Asukasluettelon talo nro B118 OLLILA)
Näin elettiin ennen - Joulu 1939 on jäänyt pysyvästi mieleen. Eeva Maria Ollaranta os. Poskiparta muistelee tätä talvisodan joulua, joka jouduttiin viettämään evakossa. Kirjoitus on julkaistu Räisäläinen lehdessä 1999 nro 4. (Asukasluettelon talo nro B118 OLLILA)
En etsi valtaa loistoa ... vaan rauhaa päälle maan - Armas Ollarannan kertomuksiin pohjautuvat muistelot evakkomatkasta Hytinlahdesta Jalasjärvelle v.1944. Kertomus on lainattu kirjasta: Hytinlahti Kylä muistoissamme. (Asukasluettelon talo nro B118 OLLILA)
Viimeinen lähtö Hytinlahdesta - Hilkka Meskin talvisodan aikanen evakkotarina Keuruun Jukojärven kylän Korpi-Jukolasta. Kertomus on lainattu kirjasta: Korpirastaan kotikylä Jukojärvi. (Asukasluettelon talo nro B56 RÄNNÄLI)
Siirtolaismuistoja Korpi-Jukolasta - Hilkka Virtanen os. Poikselkä muistelee sitä, miten ennen lapset joutivat osallistumaan talon töihin. Kirjoitus on lainattu kirjasta: Siirlahti - muistojemme helmi. (Asukasluettelon talo nro G58 Juho Poikselkä)
Työ - tuttua lapsesta asti - Lempi Kuisma os. Nuija muistelee kauppiaana oloa Siirlahdessa 1930-luvulla. Kirjoitus on lainattu kirjasta: Siirlahti - muistojemme helmi. (Asukasluettelon talo nro G18 Armas Kuisma)
Kauppiaana Siirlahdessa - Olavi Kuisman kertomus paluusta Siirlahteen syyskuussa 1941. Kirjoitus on julkaistu Räisäläinen lehdessä 1995 nro2. (Asukasluettelon talo nro G33 Vilho Kuisma)
Paluu Räisälään syyskuussa 1941 - Toivo Pelkosen kertomus tapaturmasta, joka sattui lapsille kranaattin räjähdettyä jatkosodan aikana Siirlahdessa. Kirjoitus on lainattu kirjasta: Siirlahti - muistojemme helmi. (Asukasluettelon talo nro G90 Jalmari Pelkonen)
Eräs lomapäivä Siirlahdessa - Käki suvun tulo Makkolaan ja Käkelän synty. Kertomus Käki-suvun vaiheista 1800-luvun alusta 1900-luvulle on lainattu kirjasta: Makkolan kunnailta, Helisevän rannoilta. (Asukasluettelon talot nro F40 LÄHTELÄ, F41 KÄENKORPI ja F42 PÄIVÖLÄ)
Käki suku Makkolassa ja Käkelän synty - Kertomus Tahvo Koposen ja hänen poikansa Vilhon sepän ammatista. Kirjoituksessa selostetaan entisajan sepän pajatoimintaa. Kirjoitus lainattu kirjasta: Makkolan kunnailta, Helisevän rannoilta. (Asukasluettelon talo nro F29 SEPÄNLAHTI/PAJA)
Seppä Tahvo Koponen ja hänen poikansa Vilho - Tuomas Seppä (Kira-Tommo) oli paitsi juttumies, ennen kaikkea hyvä työmies. Häntä miellyttivät lähinnä voimaa vaativat, raskaat tehtävät. Kirjoitus on julkaistu Räisäläinen lehdessä 1978 nro2. (Asukasluettelon talo nro A23 RÖNÖ-TOMMO)
Muistikuvia Tuomas Sepästä - Leila Lunden kertoo paluusta Räisälään, toinen evakkoon lähtö ja takaisin Kokemäelle. Lapsen muistikuvia. Kirjoitus on julkaistu Räisäläinen lehdessä 2004 nro3. (Asukasluettelon talo nro Ch22 Matti Lunden)
Taas Karjalassa - Tuulaskosken seutu oli kuuluisa luonnon kauneudestaan saarineen ja lahtineen. Seuraavat kaksi tarinaa kuvaavat tätä seutua ja ne on kirjoittaneet sisarukset Oiva Lallukka ja Elvi Kaukonen os. Lallukka. Kirjoitus on lainattu kirjasta: Terveisiä Räisälästä. (Asukasluettelon talo nro Ch17 Simo Lallukka)
Tarinaa Tuulaskoskesta - Pitkä matka Taipaleenjoelta Käsivarteen. Aviopari Kerttu ja Tauno Seppä ovat molemmat sotiemme veteraaneja. Nyt pariskunta viettää vanhuuden päiviä Suolahdessa toinen toistaan tukien. Kirjoitus on julkaistu Pikku Kaupunkilainen – Ääneseudun kaupunkilehti v.2005.(Asukasluettelon talo nro A23 RÖNÖ-TOMMO)
Veteraanipariskunta - Kerttu Javanainen os. Lallukka muistelee Elisenvaaran pommitusta. Miten silloin 13-vuotias tyttö koki tämän lähes jokaista Räisäläistä perhettä koskettaneen murhenäytelmän. Kirjoitus on lainattu kirjasta: Tiuri - kylä kallis Karjalassa. (Asukasluettelon talo nro H166 JURKKALA)
Elisenvaaran jälkeen - Vuoksen vesistössä oli monia vaarapaikkoja talvisin. Heikki Lallukka muistelee omaa hengenpelastus kokemustaan, kun naapurin perhe oli tippunut jäihin 1910-luvun alussa. Myös omaa jäihin tippumistaan 30-luvulla Tiurissa. Kirjoitus on julkaistu Räisäläinen lehdessä 1973 nro1. (Asukasluettelon talo nro H166 JURKKALA)
Kun hätä on suurin ... - Tahvo Koponen muutti Kuopiosta Antreaan. Kolme hänen poikaansa ryhtyi mylläriksi ja yksi sepäksi. Kirjoitus lainattu kirjasta: Makkolan kunnailta, Helisevän rannoilta. (Asukasluettelon talot nro F29 SEPÄNLAHTI/PAJA ja H145 MYLLYTUPA)
Kuopiosta Kannakselle kävi Koposten tie - Talvisodan evakkotaival sekä Muistelmia keväästä 1944 ja toisesta evakkotiestä. Saima Kalenius muistelee vuonna 2004 ja tarinat kirjoittanut Aimo Kalenius (Asukasluettelon talo nro J27 JOENMÄKI). Teksti on julkaistu runsain kuvin kirjassa: Pahaoja virtaa Harjut kuiskivat. Liitteenä olevat pdf-tiedostot on kopioitu sellaisenaan Humalaisten Nuorisoseuran sivuilta.
Talvisodan evakkotaival
Muistelmia keväästä 1944 ja toisesta evakkotiestä - Räisälän pitkäaikainen kirkkoherra Jorma Helasvuo kastoi Anna Puukan lapsenlapsen 70-luvun alussa. Myös Anna ja hänen poikansa ovat olleet Jorma Helasvuon rippi- tai kastelapsena. Kirjoitus on julkaistu Räisäläinen lehdessä 1972 nro2. (Asukasluettelon talo nro J57 VÄLITALO)
Polvesta polveen ... - Väinö ja Jalmari Laukkasen yöllinen kalareissu sai ikävän päätöksen. Tarinan on kirjoittanut Lauri Jalmarinpoika Laukkanen ja se on lainattu kirjasta: Humalainen kotikylämme. (Asukasluettelon talo nro J32 PIKKU-KERTTULA)
Yö Haukilammella - Juho Lallukka syntyi 1852 Räisälän pitäjän Humalaisten kylässä pienviljelijäperheen kuudesta pojasta neljäntenä. Juho oli liikemies, kauppaneuvos, kansanedustaja ja kirjallisuuden, taiteen sekä kansan sivistystyön tukija. Kirjoitus on perustuu seuraaviin kirjoihin ja on suurimmaksi osaksi niistä lainattu: Juho Lallukka - karjalainen elämäntarina ja Lallukan suku.
Juho Lallukan elämäntarina - Muisteloita lapsuuden ajalta Vuoksen saaresta, Hirvisaaresta. Muistelut on kirjoittanut Esteri Aho os. Penttinen. Teksti on lainattu kirjasta: Käkisalmen Hirvisaari, Karjalaisen saarikylän tarina.
Muistoja Hirvisaaresta - Muistoja talvisodan alusta ja evakkoon lähdöstä. Muistelijana silloin 8-vuotias Anna-Liisa Ruuska (myöh. Snellman). Teksti kertoo hirvisaarelaisen evakkomatkoista 1939 ja 1944. Teksti on lainattu kirjasta: Käkisalmen Hirvisaari, Karjalaisen saarikylän tarina.
Muistoja hirvisaarelaisten evakkoon lähdöstä - Vuonna 1957 Arvo Pärssinen kävi Pyhäjärvellä Puikkoisten kylässä katsomassa lapsuuden kotiaan. Kirjoitus on lainattu kirjasta: Alakylän ja Kahvenitsan koulupiirien kyläkirja. (Asukasluettelon talo nro L29 Toisii-Matti)
Vierailu Pyhäjärvellä 1950-luvun lopulla - Sotalapsena Ruotsissa. Raija Immonen os. Haikonen muisteleen sotalapsi aikaansa Ruotsissa ja paluutaan takaisin kotiin Konnevedelle. Kertomus on lainattu kirjasta: Konnevetiset Isänmaata puolustamassa.
Sotalapsena Ruotsissa - Räisälän Marttilankolkalla syntyi Martti ja Anna-Liisa Haikoselle kahdeksan lasta. He muuttivat Viipuriin 1920-luvulla ja Helsinkiin 1930-luvulla. Räisäläisen toimittaja kävi v.1963 Helsingin Roihuvuoressa tapaamassa heitä. Teksti ja kuvat on lainattu Räisäläinen lehdestä 1963 nro 4
Roihuvuorella